Lisää palavraa palavereihin!

Palaveri-sanan esi-isä, portugalinkielinen palavra, syntyi löytäretkien aikaan Länsi-Afrikan rannikolla kuvaamaan portugalilaisten tutkimusmatkailijoiden ja paikallisten heimojen välistä kanssakäymistä: neuvotteluja, tinkimistä ja kaupankäyntiä.

Ensimmäiset palavrat pidettiin kenties rannikon alkuasukaskylissä trooppisen auringon alla, ja niissä tuoksui hiki, mausteet ja pelko. Lokit kirkuivat ja jostain syvältä viidakosta kantautui rumpujen uhkaava kumu kauppiaiden esitellessä lahjojaan heimopäällikölle.

Suomalaiset palaverit pidetään harmaissa neuvotteluhuoneissa loisteputkien alla, ja niissä tuoksuu after shave, kitkerä kahvi ja tylsyys. Videotykki humisee ja jostain pöydän päästä kuuluu hiiren klikkauksia myyntijohtajan esitellessä tulevan kvartaalin tulostavoitteita ryhmälleen.

Palaverit nähdään usein vertauskuvana ajanhukalle, turhanpäiväiselle puheelle ja tehottomuudelle. Monelle ne ovat kalenterin mustia aukkoja, jotka imevät itseensä kaiken valon, energian ja innostuksen. Miten me olemme onnistuneet muokkaamaan niin kiehtovasta sanasta niin tylsän?

Loin iloksenne muutaman käytännönläheisen keinon, joiden avulla palaveriin saa roiman annoksen palavran henkeä: hikeä, jännitystä ja eksotiikkaa. Kokeilkaa yhtä tai yhdistelkää useampaa:

Roaar! Aloita palaveri karjumalla, mutta älä huuda alaisillesi, huuda heidän kanssaan.
Tyyli on vapaa, kunhan ääntä lähtee. Huutohetki saa veret virtaamaan, poistaa karstat 
kurkusta, luo yhteishenkeä ja lennättää turhat estot ikkunasta pihalle. Teho on taattu,
kun juoksette samalla neukkarin pöydän ympäri.

Nyt lähtee! Palaveriin saa heti alussa kunnon tekemisen meiningin pyytämällä koko
porukkaa löysäämään kravattinsa tai huivinsa, käärimään hihansa, kääntämään tuolinsa
ja istumaan niille hajareisin. Notkeimmat voivat kokeilla armeijasta tuttua korkeaa
polviasentoa. Sitten mennään mokoman strategiasuon yli että heilahtaa!

Anna sen soida! Moni muistaa, kuinka Ally MacBeal -sarjan John ”The Bisquit” Cage
ammensi voimaa ja itsevarmuutta päässään soivasta Barry Whiten kappaleesta. Miksi
jättää biisit päähän soimaan? Suokaa palaverissa jokaiselle ryhmän jäsenelle mahdollisuus
soittaa omaa voimabiisiään puheenvuoronsa taustalla. Tulosyksikön kasvunäkymät
kuulostavat taatusti erilaisilta, kun esitystä ryydittää Teräsbetonin ”Voittamaton”.

Omstart! Spekseistä tutun huudon avulla voi löytää täysin uusia näkökulmia moneen
kertaan puituihin asioihin. Lisäksi se varmistaa, että palaverin osallistujat ovat
valmistautuneita ja valppaina. Kokeilkaa esimerkiksi ”Omstart! Asiakkaan silmin!”,
”Omstart! Puolella budjetilla!” tai ”Omstart! Sama kahdella lauseella!” ja huomaatte,
kuinka palaverin sisällön kiinnostavuus nousee heti toiseen potenssiin.

Paluu juurille! Viimeinen neuvo meidät heimojuuriemme äärelle: metsään. Menkää
lähimpään luonnonpuistoon ja sytyttäkää kunnon nuotio. Tuijotelkaa tuleen, kuunnelkaa
tuulen huminaa hongistossa ja antakaa tarinoiden tulla. Nuotiopiirissä ei ole agendaa,
titteleitä tai toimenkuvia, vaan kaikki ovat osa samaa vuosituhantista jatkumoa ja asiat
löytävät luonnolliset sijansa elämän tärkeysjärjestyksessä.

Rohkeimmat soveltavat näitä neuvoja myös seuraavassa tapahtumassaan. Hyvää palavraa kaikille!

 

Samankaltaista sisältöä
Kokemus

Eventum Crapula

Eventum Crapula  ts. Tapahtumakrapula on terminä varmasti kovin tuttu tapahtuma-alan ammattilaisille, ja tähän aikaan vuodesta termi onkin usein myös...
Lue lisää
Näkemys

Mikä ihmeen tapahtumaviestintä?

Avasin tässä eräänä päivänä työnkuvaani muuan tutulle, joka vaikutti avoimen hämmästyneeltä siitä, että valtaosa työtunneistani kuluu...
Lue lisää
Kuulumisia

TT-tiimi esittäytyy: Henna Paatola

Hallo alle zusammen! Täällä tapahtumantekijöiden uusin tulokas Henna numero kaksi, työyhteisössä tuttavallisemmin ’HP’. Hyppäsin Tapahtumantekijöiden...
Lue lisää