Tekoäly on viime vuosina noussut keskeiseksi teemaksi monilla aloilla, eikä tapahtuma-ala ole poikkeus. Mutta onko tekoälystä enemmän hyötyä vai haittaa? Onko se hyvä renki vai pelkästään huono isäntä? Onko se huikean taitava ja hillittömän tehokas vai yllättävän tyhmä ja usein ihan väärällä polulla?
Tekoäly mahdollistajana tapahtumissa
1. Sisällön suunnittelu ja tuotantoTekoälyn avulla pystytään nykyään luomaan sisältöä nopeasti ja monipuolisesti, olipa kyseessä teksti, ääni, kuva tai video. Sen avulla voidaan tuottaa puheenvuoroja, visuaalisia elementtejä ja jopa kokonaisia videoita. Tämä tekee sisällöntuotannosta tehokkaampaa ja antaa enemmän aikaa ja resursseja tapahtuman muille osa-alueille. Tekoälyn avulla voidaan myös tuottaa aivan uudenlaisia, vaikuttavia materiaaleja.
2. Ideointi
Tekoälyn hyödyntäminen ideoinnissa on noussut yhä suositummaksi työkaluiksi luovilla aloilla. Tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi kerätä dataa aiemmista tapahtumista, osallistujapalautteista ja alan trendeistä. Tämän tiedon avulla voidaan luoda ennusteita siitä, millaiset teemat ja sisällöt todennäköisesti kiinnostavat yleisöä tulevaisuudessa. Tekoäly voi analysoida paitsi tapahtuman aikaisempien vuosien ohjelmaa myös sosiaalisen median keskusteluja, uutisvirtoja ja muita verkossa olevia tietolähteitä. Tekoäly on ideoinnissa väsymätön ja luova apuri.
3. Virtuaaliset esiintyjät
Tekoälyn avulla voidaan luoda virtuaalisia puhujia, juontajia ja show-esiintyjiä. Teknisten ratkaisujen yhä kehittyessä virtuaalisten esiintyjien laatu ja ohjattavuus paranevat ja se tuo lähitulevaisuudessa huimasti lisää käyttömahdollisuuksia. Virtuaaliset esiintyjät tuovat tapahtumiin uudenlaisia näkökulmia, elämyksiä ja kokemuksia.
4. Suosittelupalvelut osallistujille
Tekoälyyn perustuvat suosittelualgoritmit voivat auttaa osallistujia löytämään heille kiinnostavimmat sisällöt ja ihmiset tapahtumasta. Esimerkiksi verkostoitumispalvelut voivat yhdistää samankaltaisia ammattilaisia tai yhdistää ihmisiä heidän kiinnostustensa perusteella, mikä tekee tapahtumasta osallistujille arvokkaamman ja kokemuksesta henkilökohtaisemman.
5. Paikkatietopalvelut ja kuvatunnistus
Tekoälyä voidaan hyödyntää myös paikkatietojen käsittelyssä. Se voi opastaa kävijöitä, tarjota sijaintiin liittyviä vinkkejä ja seurata osallistujien liikkumista tilassa. Kuvantunnistuksen avulla taas voidaan analysoida kuvia ja videoita tapahtumasta, mikä esimerkiksi helpottaa markkinointia ja tuo dataa tapahtuman onnistumisesta ja vaikutuksesta.
6. Puheentunnistus ja analysointi
Tekoäly pystyy muuntamaan puheen tekstiksi lähes reaaliajassa ja tekemään analyysia esimerkiksi puhujien puheen sävystä, yleisön reaktioista ja avainsanoista. Tämä mahdollistaa litteroinnin ja jälkikäteen tehtävät analyysit nopeasti ja tarkasti. Näitä toimintoja hyödynnetään tällä hetkellä erityisesti konferensseissa ja kokouksissa.
7. Chatbotit ja virtuaaliavustajat
Tekoälypohjaiset chatbotit ovat yleisiä tapahtumasovelluksissa ja -sivustoilla. Ne tarjoavat tietoa aikatauluista, sisällöstä ja tapahtuman yksityiskohdista ja auttavat osallistujia reaaliajassa. Tekoälykääntäjien ja virtuaaliavustajien avulla voidaan parantaa osallistujien palvelutasoa ja osallistujakokemusta.
Tekoälyn varjopuolet tapahtumissa
1. Tietoturva ja tietosuoja Tapahtumissa käsitellään usein paljon erilaisia osallistujiin liittyviä tietoja ja tekoälyä hyödynnettäessä näiden tietojen turvallisuus korostuu entisestään. Tällä hetkellä markkinoilla on paljon EU:n ulkopuolisia tekoälysovelluksia. Niiden käyttö on EU:ssa usein joko kiellettyä tai ongelmallista. Esimerkiksi amerikkalaisessa tekoälypohjaisessa plaseerauspalvelussa henkilötiedot siirtyvät EU:n ulkopuolelle ja se on tietosuoja-asetuksen vastaista.
2. Tekijänoikeuskysymykset
Tekoälyn luoma sisältö herättää kysymyksiä tekijänoikeuksista: kenelle kuuluu oikeus tekoälyn tuottamaan sisältöön ja kuka kantaa vastuun sen mahdollisista virheistä tai väärinkäytöksistä? Entä onko eettistä hyödyntää tekoälysovellusta, jonka äly on rakennettu hyödyntämällä valtavat määrät tekijänoikeuksien alaista materiaalia?
3. Ympäristökuorma
Tekoäly on resurssisyöppö: sen tehokas käyttö vaatii valtavasti energiaa ja laskentatehoa. Tämän ympäristövaikutukset voivat olla huomattavat – erityisesti, jos tekoälyä käytetään laajasti ja pitkään.
4. Algoritmien vaikutus demokratiaan
Somejättien algoritmit vaikuttavat merkittävästi yhteiskuntaan ja demokratian toimivuuteen. Tapahtumissa hyödynnettävät tekoälypohjaiset sovellukset ja niiden algoritmit voivat myös suosia tietyntyyppisiä sisältöjä, mikä saattaa muokata tapahtumien narratiivia ja toimivuutta. On tärkeää, että tekoälyä käytetään tavalla, joka tukee avoimuutta.
Tekoälystä on kiistatonta hyötyä tapahtuma-alalla. Sen kyky nopeuttaa sisällöntuotantoa, tuottaa uusia ideoita, avustaa reaaliaikaisesti ja personoida osallistujakokemusta ovat huimia etuja. Kuitenkin tekoälyn laajempi käyttöönotto tuo mukanaan myös monia haasteita, kuten tietoturvariskit, tekijänoikeuskysymykset ja ympäristövaikutukset, jotka vaativat tarkkaa harkintaa ja vastuullista suunnittelua.
Lopulta tekoäly on parhaimmillaan tapahtumatuotannossa silloin, kun ihminen säilyttää vastuun ja eettiset ohjakset ja tekoäly toimii tehokkaana ja väsymättömänä renkinä.
