Yhteiskehittäminen on joukkovoimaa

Yleistetäänpä hiukan. Suomalainen Jaana Johtaja pyrkii olemaan nopea, tehokas ja määrätietoinen. Hän kantaa vastuunsa ja olettaa kaikkien projektissa mukana olevien hoitavan oman tonttinsa hyvin itsenäisesti. Hän antaa selkeitä ohjeita ja saa vastineeksi täsmällisiä tuloksia. Lahden toisella puolella Johnny Johtaja taas haluaa kaikkien osallistuvan suunnitteluun aktiivisesti. Hän haluaa luoda turvallisen ilmapiirin, jossa kaikki voivat kommunikoida avoimesti ja tuoda esiin oman mielipiteensä. Johnnyn tavoitteena on saavuttaa konsensus, yhteisymmärrys käsiteltävästä asiasta.

Hyvin usein eteen tulee tilanteita, joissa haluaisi poimia parhaat palat suomalaisesta ja ruotsalaisesta suunnittelu- ja johtamiskulttuurista. Haluaisi luoda vapaan ja innostavan ilmapiirin, jossa uuden luominen on mahdollista. Haluaisi antaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet ideoida ja vaikuttaa. Haluaisi edetä määrätietoisesti, tehokkaasti ja aikataulussa. Ja toisinaan haluaisi myös saavuttaa konsensuksen.

Nyt seuraa mahtavia uutisia: Johnnyn ja Jaanan metodit on mahdollista yhdistää – ja vielä erittäin menestyksellisesti. Avaimena on yhteiskehittäminen.

Yhteiskehittämisen käsite (co-creation) on lähellä joukkoistamista. Joukkoistamisesta puhutaan usein silloin, kun suunnitteluprosessiin otetaan mukaan tulevat käyttäjät tai asiakkaat. Yhteiskehittäminen taas on menetelmä, jossa kehittäjinä ovat keskenään tasaveroiset toimijat.

Maailma on yhtäkkiä pullollaan mahtavia yhteiskehittämisen työkaluja, jotka mahdollistavat aivan uudenlaisen yhteistyön kulttuurin. Ne ovat ajasta ja paikasta riippumattomia. Ja mikä parasta, niiden avulla suomalainenkin pystyy aidosti innovoimaan – suuressakin ryhmässä.

Otetaanpa esimerkki. Tuotimme viime vuonna suurtapahtuman, jossa oli mukana 25 suurta – ja keskenään hyvin erilaista – organisaatiota. Mukana oli mm. ministeriöitä, tutkimuslaitoksia ja kansalaisjärjestöjä. Tehtävänä oli luoda tapahtumalle ydinviesti, jonka kaikki 25 organisaatiota olisivat valmiit allekirjoittamaan. Kaikilla toimijoilla oli oma näkökulmansa aiheeseen sekä omat tavoitteensa tapahtuman suhteen. Perinteinen, autoritäärinen tapa edetä ei ollut mahdollinen. Pieni ydinryhmä ei voinut päättää asiaa muiden puolesta.

Otimme käyttöön yhteiskehittämisen työkalun. Kaikilla oli yhtäläinen mahdollisuus ja velvollisuus ehdottaa, kommentoida, stilisoida ja perustella. Verkkopohjaisessa työkalussa kaikki näkivät reaaliaikaisesti kokonaistilanteen sekä kaikki saapuneet kommentit. Kukin saattoi kommentoida ja kehittää ydinviestiä silloin kuin oma aikataulu sen salli. Rauhassa, keskeytyksettä, sanansa asetellen.

Menestyksellinen yhteiskehittäminen edellyttää selkeää johtamista sekä keskustelun aktiivista moderointia. Jaanan tehokkuus ja määrätietoisuus yhdistettynä Johnnyn avoimeen ja aktiiviseen keskustelukulttuuriin tuottaa tuloksia. Esimerkkiprojektissamme tapahtumalle luotiin selkeä ydinviesti, jonka kaikki 25 organisaatiota allekirjoittivat. Yhteiskehittämiseen kului kaiken kaikkiaan neljä vuorokautta. Eikä ainuttakaan palaverituntia.