Suomi on maailman lobatuin maa, kun verrataan lobbaukseen käytettyä rahaa kansalaista kohden, kertoo Suomen Kuvalehti. Sinänsä uutinen ei yllätä - onhan Suomi myös normien luvattu maa, ja lobbaus kohdistuu usein juuri lakien ja muiden säännösten purkamiseen tai muokkaamiseen.
Monella tapahtuma-alan toimijalla, kuten majoitus- ja ravitsemisalan yrityksillä, on oma edunvalvontajärjestönsä. Vaikka niiden tekemä työ sataa usein myös tapahtuma-alan laariin, ei eduskuntatalon aulassa ja ministeriöiden käytävillä kuitenkaan hiippaile puhtaasti tapahtuma-alaa edustavia lobbaajia. Työtä heille kyllä riittäisi esimerkiksi verotuksen, kaavoituksen, työlainsäädännön sekä alkoholipolitiikan saroilla.
Tällä hetkellä tapahtuma-ala ei ole sellainen yhtenäinen, vahva ja tarkkaan rajattu toimiala, jolla olisi kykyä sopia yhteisistä intresseistä ja mahdollisuutta pyrkiä keskitetysti vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon. Se ei ikävä kyllä myöskään ole taho, jonka kuiskinnalle monikaan päättäjä lotkauttaisi korvaansa, varsinkaan kun vieressä laulavat perinteisen teollisuuden baritonit.
Selvää on, että tapahtuma-ala ansaitsee nykyistä enemmän huomiota ja arvostusta. Olli Muurainen erittelee blogikirjoituksessaan joitakin perusteluita tähän: tapahtumilla suuri työllistämisvaikutus, ne ovat hyvin verointensiivisiä palveluita, niillä on merkittäviä myönteisiä taloudellisia heijastevaikutuksia ja niiden tuotot jäävät pääosin Suomeen. Lisäksi Suomessa tehdään jo nyt innovatiivisia maailmanluokan tapahtumia, jotka houkuttelevat maahamme ihmisiä Aasiasta ja Yhdysvalloista saakka.
Suomalaisten tapahtumien laatua ja kilpailukykyä osoittaa myös menestys kansainvälisissä tapahtuma-alan kilpailuissa, viimeisimpänä esimerkkinä Eventex Global Event Awards -gaalassa keväällä saamamme palkinnot Tiedon Valo - ja Avoin Suomi -toteutuksilla.
Monella tapahtuma-alan yrityksellä on halu vaikuttaa, mutta mahdollisuudet ovat vähissä. Tapahtumatoimiston näkökulmasta vahvin vaikutuskanava lienee Markkinointitoimistojen liitto MTL, jonka jäsen mekin olemme, mutta sekään ei ole puhtaasti tapahtuma-alan etua ajava järjestö.
Positiivista muutosta on onneksi ilmassa. Saavuttaakseen aseman, jossa tapahtuma-ala saisi äänensä kuuluviin päätöksenteossa, on sen ensin nostettava profiiliaan ja yhtenäistyttävä. Hienoja asioita on jo tapahtunut: Slushin ja Nordic Business Forumin kaltaiset menestystarinat nostavat koko alan arvostusta, Evento-lehden järjestämä Evento Awards on synnyttänyt kentälle uudenlaista positiivista pöhinää ja koko alan hyvinvointia edistämään on vasta perustettu Sponsorointi- ja tapahtumamarkkinointi ry:n nimellä kulkeva yhdistys.
Lisäksi maailman suurimman tapahtuma-alan ammattilaisjärjestön Meeting Professionals Internationalin Suomen osasto täyttää pian 10 vuotta. Perustamismaassaan Yhdysvalloissa MPI on kasvanut merkittäväksi tapahtuma-alaa muokkaavaksi toimijaksi. Myös Suomessa tavoitellaan samaa. Sen vuoksi Tapahtumantekijätkin on järjestön jäsen ja minulla on kunnia istua sen hallituksessa kuluvalla kaudella.
Tilastokeskuksen TOL 2008 -toimialaluokituksessa tapahtumat mainitaan kolmesti: luokassa ”kulttuuri- ja viihdetoiminta” sekä kahden muun toimialan alaluokissa ”muu mainostoiminta” ja ”muu urheilutoiminta”. Olisiko sen aika olla jotain muuta?
Lue lisää:
